Tämän Merja Leppälahden tietokirjan lukaisin jo viime vuoden puolella, mutta ehdin kirjoittaa siitä vasta nyt. Kirjassa esitellään perustietoa kansanperinteen tutkimuksesta, sekä fantasiakirjallisuudesta. Kantavana ajatuksena on vertailla suomalaisen kansanperinteen olentoja fantasia- ja kauhukirjallisuuden popularisoimiin hahmoihin. Kirjassa käsitellään haltiat, peikot, elävät kuolleet, ihmissudet, vampyyrit ja lohikäärmeet, sekä millaisia kotimaisia vastineita niille voisi löytyä. Lukujen lopussa on myös listattu muutamia esimerkkejä koti- ja ulkomaisesta fantasiakirjallisuudesta.Olin nähnyt kirjasta aikaisemmin vain kansikuvan, joten olin hiukan pettynyt kun sain sen käteeni. Kirja on ohut, noin 170 sivua. Aiheesta olisi saanut paljon paksummankin kirjan. Teksti on mielenkiintoista ja helppotajuista, joten tämä tietokirja sopii nuoremmallekin fantasian ystävälle.
Vertailu populaarikulttuurin olentojen ja suomalaisen kansanperinteen välillä on ehkä hiukan väkinäinen, sillä suoraa vastaavuuttaa ei löydy. Toisaalta esimerkiksi vampyyrin olemus on teräviä hampaita ja verenjuontia syvemmällä. Vainaja voi riistää elinvoimaa eläviltä myös suomalaisella hautuumaalla.
Kansanperinteen osalta kirja ei tarjonnut minulle juuri mitään uutta. Hyvän pintaraapaisun se kuitenkin tarjoaa aiheesta kiinnostuneille. Jos fantasiakirjallisuuden peruspalikat ovat hallussa, ja haluaa perehdyttää itsensä myös suomalaiseen kansanperinteeseen, tästä kirjasta on hyvä aloittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti