maanantai 6. helmikuuta 2017

Kissamaisia kuvakirjoja

Kirjavat kissat -lukuhaaste lähenee loppuaan! Vaikka blogini on viime kuukausina huolestuttavasti hiljentynyt, en suinkaan ole unohtanut kirjallisia kissojani. Lukemiseen olen edelleen rutistanut joka päivästä pikku hetken aikaa, mutta blogiin kirjoittaminen on auttamattomasti jäänyt muiden töiden jalkoihin.

Kissakirjallisuutta olen perhesyistä johtuen lukenut erityisesti kuvakirjojen muodossa. Seuraavassa lyhyt koonti haasteen aikana taaperolleni (puhki)luetuista kirjoista.

Gunilla Wolde: Teemu ja kissa
Teemu on valistanut lapsia kissojen käsittelyn taidossa jo ainakin 1970 -luvulta alkaen. Teemu ja kissa muistuu lapsuudesta mieleeni oman pappani lukemana. Nyt luen sitä pojalleni joka kirjan innoittamana yrittää vimmatusti leikittää taloutemme kissoja. Onneksi kirja myös kertoo että kissat eivät aina pidä kanniskelusta ja saattavat jopa raapaista. Mainio pieni kirja taaperoikäisille kissanystäville.



Åke Eriksson: Osku ja minä 
Pieni, ihana kirja joka kertoo tytöstä ja hänen kissastaan. Ystävyys pysyy vaikka suloisesta pennusta kasvaa lopulta melkoinen kollinrohjake. Luonnosmaiset kuvat sopivat varmasti paremmin aikuisen kuin lapsen silmään, ja kirja onkin viehättänyt minua enemmän kuin poikaani.




Sven Nordqvist: Viiru ja Kososen kukko
Viirut ja Pesoset kuuluivat myös omaan lapsuuteeni. Ne viehättivät kuvineen vielä silloinkin kun olin jo ohittanut kuvakirjaiän. Nyt olen poikani pakottamana opetellut ulkoa myös tämän 90-luvulla julkaistun myöhäisemmän Viirun ja Pesosen. Kirjassa on hiukan liikaa tekstiä 2 -vuotiaalle, joten olen joutunut välillä lyhentelemään lennossa. Poikaani kirjassa kiinnostavat erityisesti kannessa oleva mahtava kukko, joka muistuttaa omaa kukkoamme. Meidänkin kukkomme on "aapiskukkomallia" ja nimeltään Jussi. Viirun touhut ovat tässäkin kirjassa sitä taattua kissankujeilua.



Elsa Beskow: Satu pikku pikku eukosta
Tämä kaunis kuvakirja on Elsa Beskowin ensimmäinen ja julkaistu alunperin jo vuonna 1897. Kirjassa kissa on tärkeässä osassa, vaikkakin se tekee tuhmuuksia. Pikku pikku eukko suutahtaa lemmikilleen ja ajaa sen ulos talosta. Viimeistä kuvaa katsellessani olin jo huolestua, sillä kuvateksti kertoo: Kissa pinkaisi metsään eikä tullut ikinä enää takaisin.
Onneksi Elsa Beskow on lisännyt kuvan alle lohdullisen jälkikirjoituksen: Mutta taisihan se sentään lopulta tulla sieltä kotiin. E.B.

Näin onnellisesti soisin käyvän kaikille kissoille jotka syystä tai toisesta joutuvat luonnon armoille.  













Tässä on vain osa niistä kissoista joita kuvakirjahyllystämme kurkistaa. 

2 kommenttia: