Tämä vuosi on kulunut nopsaan. En ole saanut oikein mitään aikaiseksi, ja varsinkin taiteilu on jäänyt tosi vähiin. Mutta yhtä kansikuvaa olen työstänyt kuin Iisakin kirkkoa. Voila!
Kansi Saara Henrikssonin piakkoin ilmestyvässä novelikokoelmassa Avaruusajan unelmia näyttää suurin piirtein tältä. Tämä on kuvan GIMP-versio. Olen tähän asti käyttänyt GIMPiä ja se on tuttu, turvallinen ja luotettava, sekä ennen kaikkea ilmainen. Kansikuvaprojektien kanssa olen kuitenkin huomannut että se ei enää riitä. Painoon menevät tiedostot vaativat erilaisia väritiloja kuin pelkästään nettiin tarkoitetut kuvat, joten päädyin hankkimaan Affinity Photon joka ymmärtää CMYK-kuvien päälle.
Affinity vaikuttaa pätevältä ohjelmalta, mutta en ole ehtinyt suuremmin siihen vielä tutustumaan. Haaveena on käyttää pimenevät syysillat uusien kuvien luomiseen, joten toivottavasti blogiinkin ilmestyy pikapuoliin enemmän eloa ja väriä.
Jänitän kovasti miltä kirja näyttää sitten kun saan sen kouraani. Kansikuvantekijä on vastuussa aika paljosta. Kirjan ulkonäkö on kuitenkin yksi tärkein ostokriteeri, niin julmalta kuin se kuulostaakin.
sunnuntai 30. syyskuuta 2018
sunnuntai 9. syyskuuta 2018
Confusarius Maris Baltici, Itämeren merihirviö
Luettuani Marko Hautalan kirjan Kuokkamummo, kiinnostuin kirjassa mainitusta Raippaluodon merihirviöstä. Kyseinen luikertelija on Hautalan kirjassa melko pienessä roolissa, eikä siitä nykyään tunnu löytyvän paljonkaan tietoja. Merihirviöllä on kuitenkin ollut sijansa saariston mytologiassa ilmeisesti 1800-luvun alusta alkaen. Raippaluodon kruunun nimismies Olof Reinhold Sjöberg antoi hirviölle jopa tieteellisen nimen, Confusarius Maris Baltici.
Merihirviö ilmestyi myös lehtien palstoille joskus 1800-luvun puolivälin jälkeen. Nimimerkki Aataminpoika kirjoittaa Kokolan Lehdessä hirviöstä seuraavaa:
Viimeisen kerran Raippaluodon merihirviötä on käsitelty lehdissä vuonna 1903, jolloin Tidskrift för jägare och fiskare julkaisi erään herra S:n kirjoittaman jutun merihirviöstä. Lieneekö tämä herra S. se samainen nimismies, en ole saanut selville, mutta ainakin hän väittää itse antaneensa merihirviölle sen tieteellisen nimen. Suomensin otteen Huvudstadsbladetin pakinasta jossa tätä "mätäkuun juttua" on jälleen ruodittu pienen epäuskon saattelemana.
Merihirviö ilmestyi myös lehtien palstoille joskus 1800-luvun puolivälin jälkeen. Nimimerkki Aataminpoika kirjoittaa Kokolan Lehdessä hirviöstä seuraavaa:
Kokkolan Lehti 20.4.1886
Vaasan saaristolaiset ovat kertoneet että Merenkurkun
vesillä ja luodoissa olisi useana vuonna, silloin tällöin, nähty outo, suuri
eläin, milloin meressä uiskentelevan, milloin maalla vetelehtävän; eikä kukaan
ole rohjennut mennä niin lähelle petoa, että olisi saatu tietä minkälainen se
oikeastaan on. Näitä kertomuksia pidettiin ensin kauan aikaa lähteneinä vain
talonpoikain mielikuvituksesta, ja sanomalehdet tekivät leikiksi koko jutun.
Mutta viime kesänä lähetti Raippaluodon nimismies O. R. Sjöberg lääninvirastoon
4 arkkia pitkän kertomuksen, että siellä todellakin oli taas nähty outo peto
maata röhöttämässä jollain kalliolla, ja että se oli viimein lähtenyt pois
tältä makuusijaltaan, ja mennyt mereen. Tämän kertomuksen johdosta voipi siis
luula, että joku meripetojen rotu olisi eksynyt tänne muista maailman osista.
Huhu kertoo, että sotilaamme olisivat äskettäin tavanneet
merenrannasta tuntemattoman päällyskalvon, jonka ehkä olisi semmoinen outo peto
näin keväällä kesinyt pois päältään. Se pitäisi olleen sen verran karvainen,
että sitä voisi käyttää turkkinahaksi; ja onkin tämän keden eräs vääpeli t. k.
7 p:nä myynyt 26 markasta. En tiedä maksettiinko siitä niin paljon sen
käytännöllisen vaiko tieteellisen arvon tähden, mutta niin ainakin kerrotaan
tapahtuneen. Pedon tieteellinen nimi on kuten kedestä päättäin oli arveltu: Lacunius vinonus; sen rotunimeä ei liene
suomennettu.
Olisiko tämä kesi nyt, jos kertomuksessa todellakin on
perää, tuohon Raippaluodon petoon kuuluvasta rodusta, en voi päättää. Mutta
ylläkerrottu ainakin puoleksi selvittää etteivät nämä jutut olekaan paljaita
talonpoikain haaveiluja, vaan osaksi myöskin totta.
Aataminpoika
Viimeisen kerran Raippaluodon merihirviötä on käsitelty lehdissä vuonna 1903, jolloin Tidskrift för jägare och fiskare julkaisi erään herra S:n kirjoittaman jutun merihirviöstä. Lieneekö tämä herra S. se samainen nimismies, en ole saanut selville, mutta ainakin hän väittää itse antaneensa merihirviölle sen tieteellisen nimen. Suomensin otteen Huvudstadsbladetin pakinasta jossa tätä "mätäkuun juttua" on jälleen ruodittu pienen epäuskon saattelemana.
Huvudstadsbladet 5.7.1903
Nyt on ajankohtaan nähden hyvin lämmintä, ihanin kesä jonka
saatta kuvitella. Ja kuten tavallista, on lämpö tuonut esille myös suuren
merikäärmeen. (den stora sjöormen)
Eräs herra, joka kutsuu itseään S:ksi, on metsästäjien ja
kalastajien lehdessä (Tidskrift för jägare och fiskare) kertonut, että kyseessä
oleva ihme on asettunut asumaan Raippaluotoon. Siellä se on asustellut jo
vuosia ja huvitellut leikittelemällä laivojen kanssa. Näin leikki sujuu herra
S:n mukaan:
”Kun merikäärme aikoo hyökätä ohi kulkevan laivan kimppuun,
lähestyy se sitä sukelluksissa noin neljänkymmenen metrin päähän laivan
sivusta, pitäen päätään vain hiukan vedenpinnan yläpuolella. Sitten se kääntää
jokseenkin hitaasti vedenalaista ruumistaan siten, että laiva tulee suoraan
kohti sen kuonoa. Sitten se sukeltaa laivan alitse niin että pulpahtaa taas
pinnalle toisella puolen, neljänkymmenen metrin päässä. Tätä leikkiä, tai miksi
sitä sitten pitäisikään kutsua, saattaa jatkua pitkäänkin. Kahdeksansadan
metrin etäisyydeltä saattaa laivassa oleva jonkun kerran nähdä pedon; veden
ylle kohotetun pään ja pitkän kaulan, mutta nopeasti se taas vajoaa ja sukeltaa
aluksen edessä.”
Joten nyt se on sitten tiedossa, Merikäärme asuu
Raippaluodossa. Sieltä käsin se tekee pieniä huviretkiä sinne tänne.
--------
Kuten monet muutkin kotimaamme meri- ja järvihirviöt, Confusarius on kadonnut historian hämäriin. Onneksi tiedonmurusia on vielä jäljellä niitä etsiville, ties mitä merkillisyyksiä saankaan vielä kohdata merikäärmettä metsästäessäni.
Lähteet:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)