Hangasten käärmekuningas
 |
| Kuva: Wikimedia. Morsian ja lindorm. |
Janakkalan kirkonkylän läpi virtaavan pienen joen varrella
on Hangasten kallio. Se laskeutuu pohjoispuolella äkkijyrkkänä joen rantaa
vastaan ja loivenee eteläpuolella Hakoisten kartanon pellolle. Kallio se kä sen
ympäristö tekevät varsin miellyttävän vaikutuksen, sillä kasvullisuus on siellä
mitä runsain. Mutta toiselta puolen luolan- ja sokkelontapaiset muodostelmat
tekevät hyvin salaperäisen ja jonkun verran kammottavankin vaikutuksen siellä
kävijään. Ja tähän onkin syynsä, sillä Hangasten kallio on jo vuosikymmeniä,
niin kuin paikkakuntalaiset sanovat, ollut tunnettu, suuresta kyykäärmeitten
paljoudesta. Joka vuosi on niitä siellä runsaasti tapettu. Tappoivatpa eräänä keväänä
Hamppulan kansakoulun oppilaat siellä viidettäkymmentä kyytä, sen mkaan kun
kuulin puhuttavan.
Noin kolmetoista vuotta sitten, kerrottiin minulle, oli käärmeitä Hangasten
kalliolla niin paljon, että niitä alkoi levitä ympäristöönkin. Tämä teki hyvin peloittavan
vaikutuksen kirkonkyläläisiin. Päätettiin lähteä oikein joukolla käärmeitä
metsästämään. Miehet lähtivät pyssyineen ja naiset keppeineen. Silloin sitä
oikein käärmeitä tapettiin. Kerrotaan että niitä tapettiin sadoittain eikä
kauvan kestänytkään ennen kuin käärmeet näyttivät kokonaan sukupuuttoon
kuolleen ainakin Hankaisilla. Eräs helsinkiläinen asui samana kesänä, kun tämä
suuri käärmeenmetsästys oli Hankaisilla, kirkonkylän kievarissa kesävieraana.
Hän kertoi minulle eräänä iltapäivänä menneensä joelle sorsia ampumaan. Hän
sattui kulkemaan Hangasten kautta. Silloin hämmästytti häntä suuresti outo,
ruma eläin, joka yht’äkkiä ilmestyi erään luolan suulle. Tuttavani pysähtyi
liikkumattomana paikalleen ja kiinnitti kaiken huomionsa tuohon outoon
hirviöön. Hän ei tuntenut mikä eläin se oli. Sillä oli noin kiulun suuruinen
pää, joka hyvin muistutti suuren kissan päätä, mutta oli huomattavassa määrässä
sitä suurempi. Mies tarttui pyssyynsä, mutta ei voinut kunnollisesti sitä
pidellä, sillä pelosta hänen koko ruumiinsa vapisi kun kohtasi sellaisen
hirviön, jota ei milloinkaan ennen ollut nähnyt. Kuitenkin rohkaisi hän vihdoin
mielensä, tähtäsi ja laukasi. Suureksi ihmeekseen ei hän nähnyt enää jälkiäkään
eläimestä, kun saapui paikalle. Pyssymies palasi kohta kievariin ja kertoi
kaikille ihmeellisestä näystä, joka oli hänet kohdannut Hankaisilla. Kievarin
isäntä selitti hänelle nauraen, että sama eläin oli ilmestynyt hänellekin kerran
ennen. ”Se on Hangasten kallion käärmekuningas” sanoi majatalon isäntä. Kun
tämä tuli muiden naapureiden korviin, herätti se suurta hämmästystä ja pelkoa.
Lapsia varoitettiin paljain jaloin lähestymästä kalliota ja käymästä siellä
vattuja poimimassa. Samaa ”käärmekuningasta” pidettiin silmällä usein
helteisinä kesäpäivinä, mutta turhaan. Se ei enää kenellekään näyttäytynyt,
eikä sen koommin ole kukaan sattunut sitä näkemään.
Eino Vaara
Tässä jutussa mainittu Hangasten kallio on varmaankin sama joka nykyään tunnetaan Hangastenmäen linnavuorena. Kummallinen olento jolla on kissanmainen pää tuo mieleeni skandinaavisen lindormin. (wikimediasta löydetty kuva jutun alussa) Yritin googletella tätä tarinaa mutta en löytänyt yhtään tietoja Hangasten käärmekuninkaasta. Se on tainnut tosiaan unohtua historian hämäriin eikä ole enää 1900-vuoden jälkeen näyttäytynyt. Linnavuoreksi Hangasten kallio on nimitetty vasta melko hiljatain, vuonna 2014.
