31. elokuuta

Minä ja Eero sanoimme toisillemme tahdon Kuhajärven rannalla, saunan terassilla. Päivä oli 31. elokuuta joka on gregoriaanisen kalenterin 243. päivä.

Alunperin olisi ollut tarkoitus pyhittää hääpäiväksi 25. elokuuta, joka on Eero syntymäpäivä ja sinällään siis jo muistettava päivämäärä. Mutta tokihan elokuun viimeinenkin on ikimuistoinen päivä, historiallisesti. Muistin ja muistojen virkistämiseksi listaan tähän kaikkia niitä asioita jotka tekevät siitä merkityksellisen ja merkillisen päivän.

Ensinnäkin se on Caligulan syntymäpäivä. Caligula muistetaan lukuisista vainoharhoistaan, ja siitä että hän nimitti hevosensa senaattoriksi. Hullujen keisareitten joukossa hän oli se kaikista hulluin, mikäli historian väistämättä värittämiin tarinoihin on uskominen.

Caligulaa esitti Minä Claudius-sarjassa John Hurt.

Jack The Ripper, eli Viiltäjä Jack murhasi ensimmäisen (kanonisoidun) uhrinsa, Mary Ann Nicholsin 31. elokuuta. Tätä ensimmäistä murhaa seurasi vielä neljä muuta pitkin syksyä. Muistan tämän tapauksen päivämäärän mainiosti, vaikka se saattaakin lipsahtaa monelta asiaan vihkiytymättömältä ohi ilman erityisiä juhlallisuuksia. Ripperologeille se kuitenkin tärkeä ja kiistelty päivämäärä, ensimmäisen Viiltäjä-uhrin titteli kun saattaa monen mielestä lipsahtaa jo aikaisemmin murhatulle Martha Tabramille.

Teknologian saralta tulee muistaa että saksalainen kreivi Ferdinand von Zeppelin patentoi ilmapallonsa elokuun viimeisenä, vuonna 1895, ja Edison patentoi kinetoskooppinsa samana päivänä pari vuotta myöhemmin. Missä jamassa kulttuurimme olisikaan ilman näitä kapineita?

                                                                                           (It is not a balloon!)

Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta vuonna 1986. Itse muistan Kekkosen kuoleman siitä että silloisen ala-asteeni seinällä, presidenttien valokuvataulujen rivistön jatkona ollut Kekkosen kuva alkoi tiputella kehyksensä koristeita, ja opettaja vitsaili sen johtuvan siitä että kuvan esittämä henkilö oli juuri kuollut.

Diana ja hänen silloinen poikaystävänsä Dodi kokivat elämänsä onnettoman päätöksen elokuun lopussa 1997. Liki pyhimyksen asemaan nostetun prinsessan kuolemaa monet muistavat edelleen surulla. Toki traaginen tapahtuma oli myös hedelmällistä maaperää monille salaliittoteorioille jotka syntyivät välittömästi onnettomuuden jälkeen.

Onneksemme 31. päivä oli myös huvilakauden päättäjäispäivä, ja järven rannat olivat illan pimetessä täynnä valoja ja lyhtyjä ja rakettien loiste heijastui tyynestä vedestä. Olihan se romantillista vaikka kumpikaan meistä ei tainnut oikein jaksaa arvostaa kaikkea sitä pitkän päivän ja lämpöisen yösaunan päätteksi. Sammuin kuin saunalyhty enkä tarvinnut siihen edes olusia.

Kiitokset kaikille jotka onnittelivat ja olivat hengessä mukana tässä päivistä parhaassa. Näin sain taas pitkän postauksen aikaikseksi ilman että se liittyi varsinaisesti mihinkään. Kyllä minusta vielä sisällöntuottaja tulee.