torstai 2. heinäkuuta 2020

Kauhea ja tavaton murha Tyrväällä

Lehtiä selatessani huomioni osui tällaiseen uutiseen. Tuon ajan murhauutiset ovat yleensä lyhyehköjä ja toteavia pikku-uutisia, mutta tästä murhasta on kerrottu poikkeuksellisen paljon, ehkä sen erityisen järkyttävyyden vuoksi. Isänmurha oli sentään tavaton rikos ja tässä tapauksessa tekijät olivat vieläpä naisia.

Tampereen Sanomat 17.5.1870
Kauhean ja tavattoman murhan sanomia on kuulunut Tyrväältä. Torppari, leskimies Antti Heikinpoika Lähdetkorpi lapsinensa, tyttäret Hilma 24 ja Thilda 21 vuotinen ja 14 vuotias poika Joel, asui Lähdetkorven torpassa Kalliolan kylässä Tyrväällä. Muutamana päivänä huhtikuun alussa kävi vanhempi tytär nimismiehen tykönä ilmoittamassa, että isänsä saman kuun 2. päivänä oli kadonnut tietymättömiin, murheenalaisen näköisenä arvellen, että isä oli jäihin pudonnu ja sinne hukkunut. Miestä tiedusteltiin ja etsittiin, mutta ei saatu hänestä vähintäkään tietoa. Kuitenkin rupesi leviämään kaikenlaisia pahaluuloisia huhuja lähdetkorven katoomisesta, jonka tähden nimismiehen määräämästä torpassa pidettiin tutkintokin, kuitenkaan mitään ilmi saamatta. Vasta huhtikuun 29 p. sattumasta löydettiin muutamasta, torpan lähellä olevasta metsämäestä Lähdetkorven ruumis, mattoon neulottuna ja kaivettuna maahan ja päälle oli levitetty katajanoksia. Ruumiin päässä tavattiin löydettäissä olevan toistakymmentä haavaa, joista moni oli pääkallon särkenyt ja siis yksikin olisi tuottanut surman, kuten lääninlääkärin tekemä ruumiinavauskin on osoittanut. Kohta ruumiin löydön jälestä pidetty poliisitutkinto on jotenkin selvästi saattanut toteen, että molemmat tyttäret yksissä neuvoin olivat tehneet hirveän isänmurhan. Asiaa ei vielä ole oikeudessa tutkittu, mutta saamiemme suusanallisten tietojen mukaan oli asian laita tämä. Vanhempi tytär, jolla oli sulhanen, toivoi kohdakkoin yhdessä vastaisen miehensä kanssa saavansa torpan haltuunsa, mutta kun kuului että isällä niinikään oli naimisen tuumia, pelkäsi tyttö, että torpan hallituksen toiveensa siten arvattavasti menisivät mitättömiin, ja rupesi sen tähden miettimään, miten estäisi isän naimisen, kunnes, houkuteltuaan sisarensa tuumansa osalliseksi, kauhean ja julman isänmurhan päätös vakaantui mielessään. Lauvantaina illalla Huhtikuun 2 p. oli talonväki maarahvaan yleisen tavan mukaan olleet saunassa kylpemässä, jolloin isä poikanensa oli edellä mennyt tupaan, mutta molemmat tytöt vielä joksikin aikaa jääneet saunaan. Ennen kuin tytöt palasivat tupaan, olivat isä ja poika, jotka makasivat samassa sängyssä, jo nukkuneet. Poika heräsi siitä, että toinen tytöistä loi isää kirveellä päähän, joka näkö pojassa nosti kauhistushuudon. Uhattuna pitämään suunsa, teljettiin poika sitten johonkin toiseen huoneeseen, ja kun sieltä pääsi irti, olivat kaikki murhateon jäljet visusti poistetut. Arvattavasti oli pojalle uhattu julmaa kostoa, jos tapauksesta sanaakaan hiiskuisi, josta syystä ei poika tohtinut asiaa ilmoittaa, eikä murhaa tutkittaissakaan ensin tahtonut tunnustaa mitään. Hyvin arvattava on, että tytöillä tässä hirmutyössään oli apulaisia, sillä murhattu oli varsin väkevä ja roteva mies. Murha asia oikeudessa tutkittuna , voimme antaa varmempia ja täydellisempiä tietoja.
-----------------------------
Pikaisella haulla en löytänyt lehdistä muita uutisia oikeudenkäynnistä tai murhaajattarien kohtaloista. Onko perintötorppa todella ollut syynä näin veriseen tekoon, vai onko tyttärillä ollut isäänsä kohtaan jotain muutakin kaunoja?

Tyrvään rippikirjoista löysin kyseisen torpan tiedot. Isä Antti (Anders), sekä tyttäret Hilma ja Mathilda, poika Joel. Perheen äiti Eeva Katariina Johansdotter, kotoisin Kiikasta, oli merkitty kuolleeksi vuonna 1867. Torpan rippikirjan marginaaliin on merkitsijä kirjoittanut pitkät selostukset torpparin kuolemasta, mutta käsiala on niin pientä, että siitä ei tahdo saada selvää.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että torpan tytär Hilma on synnyttänyt aviottoman lapsen, Johan Petterin 16.6 1871. Lapsin on syntynyt kuolleena tai kuollut muutamia tunteja syntymän jälkeen. Sen jälkeen tyttärien kohdalla on rippikirjassa ainoastaan merkintä: Sibirien

2 kommenttia:

  1. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=30817&pnum=177. Tyrvää rikosluettelo 1836-1892 sivu 177. Sisarukset on tuomittu Turussa joulukuussa 1871 elinikäiseen pakkotyöhön Siperiassa mikäli tämän oikein tulkitsen. Olisi mielenkiintoista tietää palasivatko he sieltä koskaan takaisin. Olivat minulle kolmannen polven serkkuja Genin mukaan, siellä sukunimi kirjoitettu Lähdetkorpi-muotoon. Hurjaa touhua on ollu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin mielenkiintoista! Kiitos tästä tiedonmurusta. Sukututkimusta tehdessä on jännä huomata miten ihmisistä jää jälki historiaan ja kirjoihin pääosin ikävien asioiden kautta. Nämäkin ihmiset tuntuvat heti kohtaloineen paljon elävämmiltä kuin ne nimet joihin omassa sukupuussani olen törmännyt, vastaavia tragedioita kun ei ole vielä tullut vastaan.

      Nyt minuakin rupesi mietityttämään tuo Siperiasta palaaminen, paljonhan sieltä kansaa vaelsi takaisin. Mitähn kautta nämä ihmiset olis mahdollista jäljittää?

      Poista